maanantai 24. kesäkuuta 2013

Talouskuri ei ratkaissut Euroopan velkakriisiä


Tämä on pidempi versio Helsingin Sanomissa 24.6. julkaistusta tekstistä. Blogi käynnistyy taas pienen tauon jälkeen - tällä sivulla haastetaan keskusteluun Euroopan velkakriisistä, josta kirjoitan uutta kirjaa kevääksi 2014. 

Kolme kuukautta voi olla pitkä aika politiikassa. 13. helmikuuta EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn lähetti yhteisön valtiovarainministereille kirjeen, jossa hän torjui jyrkästi vyönkiristyspolitiikan kohtaaman arvostelun. 17. toukokuuta Rehn totesi New York Timesin haastattelussa, että leikkauslinjaa onkin jo aika lieventää.
Espanjan nuorisotyöttömyys on ylittänyt 50 prosenttia, Portugali on nostamassa eläkeikänsä 66 vuoteen ja Kreikan terveydenhuollon rahoituksesta on leikattu yli kolmannes.
Eurooppa väittelee nyt kiivaasti, oliko kolmen vuoden kurimus uhrausten arvoinen.

EU-komission pääväite oli, että ylivelkaantuneet maat menettivät markkinoiden luottamuksen, mikä heijastuu niiden valtionveloille määrättyyn korkeaan korkoon. ”Luottamus” palautuu vain, kun julkisen talouden velkaa ja vajetta supistetaan näyttävästi.
”Euroopan reaalitalous on toipumassa kestävällä tavalla”, Rehn rohkaisi tammikuussa 2011. Tuona vuonna alkoi kuitenkin euroalueen historian pisin taantuma. Talous on supistunut kuusi vuosineljännestä peräkkäin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alkoi epäillä leikkauslinjaa jo viime syksynä. Pääekonomisti Olivier Blanchard tuli tulokseen, että julkisten palvelujen supistukset tukahduttavat kasvua pahemmin kuin oli luultu.
Rehnin voimakas reaktio herätti huomiota. Helmikuisessa kirjeessään hän ilmoitti, että Blanchardin virheellinen tutkimus ”rapauttaa sitä luottamusta, jota olemme rakentaneet suurella vaivalla”.
Tunnettu taloustieteilijä Paul De Grauwe väitti komission analyysia virheelliseksi jo kaksi vuotta sitten. Aiemmin euroalueen valtionvelkaa pidettiin lähes riskittömänä sijoituksena, mutta finanssikriisin jälkeen markkinat alkoivat lisätä eurovelkaan ”pelkokerrointa”.
Suuremmasta velkataakasta huolimatta Britannia sai peräti kaksi prosenttiyksikköä halvempaa lainaa kuin euromaa Espanja – vain siksi, että se voi turvautua omaan valuuttaan ja keskuspankkiin. Toukokuussa 2011 De Grauwe totesi, että markkinat eivät – toisin kuin komissio väittää – enää palkitse yksittäisen euromaan talouskuria

Onko EU-komissiolla sittten päinvastaista näyttöä siitä, että tiukennettu finanssipolitiikka olisi alentanut korkoja ja synnyttänyt talouskasvua?
Olli Rehn vetoasi kirjeessään Italian korkojen laskuun Mario Montin alkukaudella marraskuun 2011 ja maaliskuun 2012 välillä, ”koska markkinat osoittivat luottamusta Italian budjettipäätöksiin”. Rehn huolellisesti valitsemalla aikajaksolla väite on tosi. Myöhemmin keväällä korko kimposi Montista huolimatta kuitenkin lähelle lähtöpistettä.
Italian korot lähtivät pysyvään laskuun vasta heinäkuun lopulla. Mitä silloin tapahtui?

De Grauwe ja Yuemei Ji julkaisivat äskettäin artikkelin, joka osoittaa, että korkokriisi laukesi 26.7.2012 – kun Euroopan keskuspankki ilmoitti ostavansa rajattomasti eurovelkaa. Se oli tutkijoiden sanoin game changer, käännekohta, jolla oli ”dramaattinen vaikutus”.
EKP:n ilmoituksen jälkeen korot ovat laskeneet eniten niillä euromailla, joilla oli suurin ”pelkokerroin”. Vielä 26.7.2012 Kreikan 10-vuotisen valtiovelan korko oli yli 27 prosenttia. Toukokuun alussa se putosi yksinumeroiseen lukuun, ensimmäistä kertaa sitten kriisikesän 2010.
Viime kesän jälkeen valtionvelan korot ovat laskeneet kautta euroalueen, vaikka Kreikkaa lukuun ottamatta jokaisen maan velka suhteessa kansantuotteeseen on kasvanut entisestään. Finanssikurin oppien mukaan pitäisi käydä päinvastoin.*
Leikkausten piti palauttaa markkinoiden ”luottamus”. Mutta velkasuhde on kiikkulauta. Jos talous supistuu, ei auta vaikka velkaantuminen loppuisi kokonaan: velan suhde kansantuotteeseen kasvaa. Vastoin komission diagnoosia markkinat eivät kuitenkaan näytä rankaisevan velkasuhteen heikkenemisestä, kiitos EKP:n.
Rehn kuuluu niihin harvoihin, jotka väheksyvät EKP:n ratkaisun merkitystä. Kirjeessään hän myöntää yhdellä virkkeellä, että se ”oli varmastikin avuksi”.
Palokuntavertaukset ovat komissaarille rakkaita. Tässä tapauksessa hän väittää, että sammutti metsäpalon kastelukannulla jo ennen raskaan pelastuskaluston saapumista.

Rehn korostaa, ettei noudata mitään talousideologiaa. Tosiaan, arvostelijoiden piirtämä karikatyyri kylmäkiskoisesta kurittajasta ei vaikuta näköiseltä. Ideologit ovatkin, tai olivat, toisaalla: Euroopan poliittisessa johdossa.
Toisin kuin muut komission pääosastot, Rehnin joukkue ei juurikaan tuota omia lakiesityksiä EU-päätöksentekoon, vaan toteuttaa Euroopan valtiojohtajien sopimuksia. Varapuheenjohtaja on silta EU:n poliittisen tahdon ja toimeenpanon välillä.
Kriisin puhjettua euromaissa valtaa pitivät oikeistoliberaalit, joista saksalaiset vastustivat jyrkästi EKP:n valtuuksien lisäämistä. Nämä tekijät määrittivät Rehnille linjan, jota hän puolusti senkin jälkeen, kun toiset olivat tunnustaneet tosiasiat.
Korkokriisi sai alusta pitäen tulkinnan, jonka mukaan sen aiheutti valtioiden kevytmielinen velkaantuminen ja tuhlailu. Tarina vain voimistui siitä huolimatta, että Espanjassa ja Irlannissa vaikeudet juontuivat pikemmin yksityisestä kiinteistökeinottelusta.
Samana päivänä, kun New York Timesin haastattelu julkaistiin, Olli Rehn pahoitteli puheessaan Helsingissä, että kriisinhoidossa on keskitytty liiaksi julkiseen velkaan eikä tarpeeksi yksityiseen vastuisiin. Siinä voisi olla uuden kertomuksen alku. •

* Komissio puolusti syksyllä linjaansa sillä, että talouskasvu on ollut hitainta siellä, missä korot ovat nousseet eniten, joten vyönkiristys on ollut riittämätöntä. Kuten Suomen Pankin Tuomas Saarenheimo analyyttisessä blogissaan toteaa, syy-seuraus-suhde ei vakuuta. Ja: "Talousteorian kielellä korkojen muutos on finanssipolitiikalle endogeeninen tekijä, eikä sitä siksi voi käyttää kontrollimuuttujana finanssipolitiikan vaikutuksia arvioitaessa." (Saarenheimo  valittiin 19.6. 2013 valtiovarainiministeriön alivaltiosihteeriksi: hän on jatkossa euroasioissa Suomen johtava virkamies.)

12 kommenttia:

  1. Niinpä niin... Luottamus on termi joka toistuu aina silloin kun ollaan tekemisissä suurten mahtien kanssa... Pitää ansaita N.liiton luottamus ja markkinavoimien luottamus. Se mikä tässä on säälittävää on että pieni luulee toiminnallaan ansaitsevansa luottamuksen, minkä suuri taho antaa tai ei anna täysin omien syiden ja mm. valtataisteluiden takia.

    VastaaPoista
  2. Onneksemme velkaantumiskriisimittariksi on valittu velan suhde bkt:een eikä pelkä velka. Tämän ansioista ei ehkä vaivuta totaaliseen velkaahdinkoon. Yhtälailla suhdeluvuksi voisi valita velan suhteen varallisuuteen. Tämän mittarin ongelma on tietenkin se, ettei poliitikoilla enää olisi työkaluja kriisitietoisuuden synnyttämiseksi.

    VastaaPoista
  3. Nimellinen tiukka talouskuri ei ratkaise mitään. Kurin lopputuloksena pitäisi syntyä menojen lasku, jota ei ole nähty vielä yhdessäkään EU-maassa. Kaikissa näennäissäästäneissä maissa yhdestä kohdasta vähennetty raha on sisäpoliittisen kissanhännänvedon jälkeen tungettu seuraavaan tuottamattomaan reikään. Nimetkääpä yksikin taantumavaltio, jonka julkiset kokonaismenot ovat tosiasiallisesti laskeneet.

    VastaaPoista
  4. Josko sitä olisi kohta aika siirtyä Tanskan malliin, jossa valtio suojelee vain työntekijöitä. Työyhteisöjen (julkiset ja yksityiset) tekohengittäminen jo viidettä vuotta on merkki siitä, että olisi varmaankin aika siirtyä eteenpäin. 90-luvun lama oli rankka, mutta siitä selvittiin ja noustiin vahempana kuin valtaosa Euroopan talouksista. Yhtenä syynä oli varmasti se, että tarve uudistua oli ilmiselvä. Mielestäni tilanne on vastaava, nyt meidän tulisi pitää asukkaistamme huolta, mutta myös uskaltaa kokeilla ja siityä seuraavaan vaiheeseen.

    VastaaPoista
  5. Cui bono? Talouskuri ei ainakaan hyödyttänyt kriisimaiden kansalaisia tai eurooppalaisia yleensä.

    Tässä kärjekkäässä artikkelissa pengotaan myös saksalaisten pankkien menneitä mokia. Veikkaan, että ranskalaisista, ja miksei brittien pankeista saisi samanlaisen aikaiseksi. http://www.vanityfair.com/business/features/2011/09/europe-201109

    Poliittinen valinta on mielestäni selvä eli rapakuntoiset pankit päätettiin pelastaa ja se legimitoitiin tarinalla tuhlailevasta julkisesta sektorista.

    Islannista voi hakea vastaesimerkin siitä, mitä tapahtuu, jos pankkien annetaan mennä nurin eikä ihmisten.

    VastaaPoista
  6. Hienoa Harakka. Joku Suomen mediasta on nähnyt valon. Mitä tulee finanssikriisiin ja valtion velkoihin, niin näillä tekijöillä ei ole yhteyttä. Rehn on lähinnä keskiaikainen puoskari, joka aloittaa syyttömien verenvuodatuksen lepyttääkseen jumalia eli "markkinoita" (muutaman suurpankin kartelli).

    VastaaPoista
  7. Nimetkääpä yksikin taantumavaltio, jonka julkiset kokonaismenot ovat tosiasiallisesti laskeneet.

    No, joku voisi mainita ylipäänsä jonkin nykyaikaisen länsimaisen valtion, jossa ne olisivat laskeneet.

    Palkkojen jäykkyydestä alaspäin on puhuttu talouspoliittisessa keskustelussa paljon, mutta myös julkisten menojen kokonaissumma on jäykkä alaspäin melko samanlaisella tavalla. Sen leikkaamisessa ei onnistunut edes Thatcher eikä Reagan aikoinaan. (Vaikka heidän ihailijansa heitä siitä tänäkin päivänä ylistävät.)

    VastaaPoista
  8. Ihailen lausetajuasi ja kykyäsi tehdä vaikea asia ymmärrettäväksi.

    VastaaPoista

  9. "…korkokriisi laukesi 26.7.2012". EKP lupasi ostaa euromaiden velkakirjoa rajatta -kunhan vain maa lupautuu troikan silmälläpitoon ja reformiohjelmaan. Ensimmäistäkään ei ole tarvinnut ostaa. Pelkkä sana tehosi. EKP toimisi samankaltaisesti kuin USA ja Englanti jo pitkään pumppaamalla tuliterää lisärahaa kansantalouksiinsa, "quantity easing", -josta irtaantumisaikeet juuri nyt ravistelevat bondimarkkinoita. Siis bondeja Rahastoista ja Pankeista ja Eläkeyhtiöistä Keskuspankkiin -ja dollareita, puntia näihin finanssiyhtiöihin.

    Budjettivajeet (=elvytys) puolestaan kysyvät uusien velkakirjojen liikkeelle laskemista, mikä siis on akanvirta tuolle QE:lle tai nettoutusta.

    Paul De Grauwe ja Yaemei Ji astuivat 14.6.2013 taloustieteen turvavöistä tabujen särkijöiden sekavaan joukkoon. Sinne ovat tähyilleet kaihoisasti useatkin establismentin nimet kun vanhat konstit osoittautuvat mahoiksi. Artikkelissaan 14.6. (EU VOX googlaa) De Grauwe ja Ji ensi alkuun honaavat että Valtion velkakonttori ja keskuspankki molemmat kuuluvat Valtioon, julkisen vallan konserniin. Mitähän jos ottaisi ne sellaisina ja mikä sitten tulisi mahdolliseksi ?

    Velkakirjojen osto-ohjelman jälkeen (QE:n siis) Treasury huomaa olevansa velkaa ,ei pankeille eikä rahastoille eikä eläkeyhtiöille yksinomaan, vaan lisääntyvästi keskuspankille. Valtio havaitsee olevansa velkaa itselleen: treasury (vvm/valtiokonttori) keskuspankille ; ja keskuspankki huomaa että sillä on saamisia treasuryltä. Ja luvut ovat isoja. Mitä tehdä ? Kuitata vastakkain ja silputa paperit. Game changer 2. olisi tässä se että asiaa puhuvat valtaeliitin tiedemiehet ja think tankit ja päätöksentekijät instituutioissaan.

    Onhan näitä puheita ja ajatuksenlentoja kuultu kaiken aikaa, Guardianissa Dean Baker kolumnoi nämä puhki kriisin alkuvuosina eikä enää ole jaksanut jankuttaa. Mutta että idea kytee. Suomessakin Kalevi Sorsan Säätiössä kävi loppusyksystä pari US intellektuellia unilukkareina. Olin paikalla kun olin jo aikoinaan nähnyt isä-Galbraithin Vanhalla Pentti Kourin vieraana ja seurassa. Uudella puolella Työväentaloa tuskin kukaan snajusi mitä radikaalia jenkit selittivät. (Vanhalla Siltasaarella olisivat ymmärtäneet jo pelkästään sotarahoituksen ja setelien leikkauksen toimeenpanijoina.)

    Finanssitarkastuslaitoksen ykkösnimi -siis valtastatuksesta käsin- Englannissa, Adair Turner esitteli helikopterirahamalliaan ja julkisanoi murtavansa taas yhtä tabua (kriisihän on jo vienyt rahavirkavallan epäsovinnaisiin otteisiin). Hän ajatteli että jospa verottamatta,lainaamatta yksinkertaisesti printattaisiin rahaa yhteisiin tarkoitusperiin, infraan,taidelaitoksiin käyttörahoineen jne. Läheltä liippaa jo etteikö köyhille perheille pantaisi tileille rahaa kulutuspyörien rallatella. (Rikkaiden hankkeitahan jo kannatellaankin liikepankkien taseissa mutta tosiasiallisesti keskuspankin uusrahalla kun erinäisiä spekulaatiota pidetään pinnalla. Niiden velkakirjat on saatu myydä keskuspankkiin. Monimutkaista ? On mutta näihin ekonomistien pitäsi pureutua ja alan tieteen, jos reality on tieteen kohteena eikä vain shakki.)

    Palaan De Grauween ja Jihin. Jos sittenkään ei kuitattaisi. Korkoa maksaa treasury,lainaaja keskuspankkiin ja keskuspankki,velkakirjan haltija palauttaa sen voittonaan omistajalleen valtiolle, treasury:iin eli VVM:ään. Eurossa on eri maiden bondeja ja useampia valtiovarainministeriöitä. De Grauwe ja Ji näyttävät kuinka asioiden hoidon ei tarvitsisi olla niiden jaman pahentamista. Tekeytyäkseni positiiviseksi sanon että finanssikriisi globaalin nettiyleisön silmien alla strippaa verhoja rahan salaperäisyyden yltä ja osoittautunee game changeriksi demokratian ja järkiperäisyyden mutkatiellä. -- De Grauwen ja Jin artikkeliin on vastoin VOX:in tavanomaista menettelyä lisätty kommentti 27.6. jossa herrat Steel ja Whittaker huomauttavat, että on se valtion velkaa sekin raha, jonka keskuspankki tosin tyhjästä, mutta realiteetiksi yhteiskuntaan printtaa. Tahdon asiaksi lopulta menee, mutta vihdoinkin julkean avoimeksi ja kaikki kivet kääntäväksi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Harakka olen kuullut, että sinulla on vakavia ongelmia siemensyöksysi kanssa, onko se totta? Laukeat kuulemma housuihisi aina kun kirjoitat näitä paskoja tekstejäsi, kannataisi hakeutua hoitoon.

    VastaaPoista
  11. Ambrose Evans-Pritchard
    Ambrose Evans-Pritchard has covered world politics and economics for 30 years, based in Europe, the US, and Latin America. He joined the Telegraph in 1991, serving as Washington correspondent and later Europe correspondent in Brussels. He is now International Business Editor in London. Subscribe to the City Briefing e-mail.


    Defend Europe, if you still dare
    By Ambrose Evans-Pritchard Economics Last updated: August 8th, 2013
    412 Comments Comment on this article
    This from the ECB's monthly bulletin today:

    The youth jobless rate in Greece has just reached 64.9pc.
    Little to add. This is pure policy error. Europe has needlessly pushed the whole EMU bloc into a deep double-dip recession, and the longest unbroken contraction since World War Two.
    Keynesians warned them. Monetarists warned them. Anbody with any common sense warned them, but no, they believed in their quack theories of expansionary fiscal contraction — even when conducted without the anaesthetic of monetary stimulus.
    European policymakers are like the generals of Verdun, the Somme, and Passchendaele, sending their youth straight into the barbed wire
    Europe's leaders still blame this crisis on America. You can only laugh or cry.
    Is anybody on this comment thread really willing to defend EMU any longer?
    Read more by Ambrose Evans-Pritchard on Telegraph Blogs
Follow Telegraph Blogs on Twitter
    Tags: emu, Europe, unemployment

    VastaaPoista
  12. Tumpelona en onnistunut saamaan kommenttiin (11) tärkeintä. Juttu pohjaa dramatiikkansa työttömyysasteen kehitykseen 2007 - 2013/1 USA:ssa ja euroalueella EA. Lyhentelen kuvasta tähän: 2007 US 4,5 % EA 8 % .2010 US 9.5 EA 10. 2011 US 9 EA 10,5. Ja nyt 2013 (kausitasoitettuna) US 8. EA 12. Kuvaajien visualisoimina tilanteen shokeeraavuus hätkähdyttää, sillä käyrien trendit vuodesta 2010 ovat vakaat ja erkanevat. Tarkkaan tihraten ero olisi pikemminkin likellä 5 prosenttiyksikköä kuin tuota neljää, jonka nuo pyöristysnumeroni antavat. Lähteet ovat Eurostat ja BLS (kai jotakin Board of Labour Statistics).

    Tämä Ambrose Evans-Pritchard usein, kuten nytkin, vetää rinnastuksia asioina ja kielikuvina historiasta. Tällä kertaa siis Ensimmäisen maailmansodan kuolinkentiltä -ja "syyttävä sormi" kohti korkeina sodanjohtoa. -Telegraphista 20 artikkelia/kk ilmaiseksi. Tämänpäiväisen löytää etusivun otsakelistasta "finance" alta oitis.

    Omin luvinhan minä tuon kopioin ja omavaltaisesti tässäkin yritän vaihtaa tietoja, käsityksiä ja mielipiteitä. Eläköön kriisi -jotain käyttöä älylliselle uteliaisuudelle ! Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!

Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (6) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (3) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (2) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (6) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (6) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (14) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (13) Vapaavuori Jan (1) varallisuusvero (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)